Sadesään ilmainen idea - kokeile

Kamalaa kiemurtelua... tylsäääää... äitiiii... Kun kaikki kotona oleva on kaluttu loppuun iskee lamaannuttava tylsyys. Aivan sama mitä ehdottaa on vastaus lähinnä kiemurtelevaa marinaa. Jostain mielen sopukoista muistuu mieleen omat kiemurtelut ja kun kaveritkin olivat vielä kesällä jossain oli äää-äää-ä olo aivan valmis. #storytelbuzz17 #buzzado



Tutustuin itse äänikirjoihin muutama vuosi sitten. Minusta ne ovat kiva tapa "lukea" kirjaa. Aina kun voit laittaa kuulokkeet korville voit hypätä kirjan vietäväksi. Junamatkoilla voit sulkea silmät, lenkkipolulla voit jatkaa vielä kilometrin huomaamatta, kun hyväkohta on kesken. Aurinkoa ottaessa ei tarvitse lukea "markan rakkautta" niskat väärällään vaan sulkea silmät ja ratsastaa prinssin kanssa kohti auringon laskua. Tosin vääränlaisen lukijan vuoksi voi kirja jäädä pariin ensi minuuttiin. Itse tykkään lukijoista, joilla on ääni on värikästä ja luku eläytyvää. Kamalinta on kuunnella tasapaksua popotusta jossa ei erota synnytyskertomusta koiran trimmauksesta. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan. 


Tällä hetkellä minulla on kokeilussa Storytel palvelu, jota voit sinäkin kokeilla veloituksetta 14 päivän ajan. Palvelun voi irtisanoa milloin vain. Jopa kuusivuotiaan mielestä Siri Kolun Me Rosvolat - kirjasarjan kuuntelu äänikirjana on huippu mukavaa automatkoilla, sekä toisinaan iltasatuna. Sitkeällä omalla mielipiteellään kuusivuotias ei nuku päiväunia, mutta silmä lupsahtaa kiinni köllötellessä ja äänikirjaa kuunnellessa... Niin on käynyt myös minulle. 

Jättineuleesta löydät lisää juttuja täältä. Ja boheemi kesäpesän rakentamisesta tästä.

*palvelu on kokeilussa Buzzadorin kautta

Boheemi kesäpesä saa mielen matkustamaan kaukomaille

Kesäpesään on mukava käpertyä niin kesähelteellä kuin näin kesäiltanakin. Tälläkin hetkellä istun täällä ja kuuntelen pihalla tuulessa humisevia puita ja seuraan sivusilmällä ninjana hyökkäilevää poikaa jonka "ha-zaaaaa!" miekan iskut pahvilaatikkoon rikkoo välillä tuon päässä kauniisti soljuvan ajatuksen kesäillasta hiljaisuudesta. Toisaalta istuessani täällä boheemissa majassani arjen hulina tuntuu kaukaiselta. Tulee mieleen kaukomaat ja eksoottinen basaarien vilske keveän tuulen heilutellessa verhoja. Kuormalavoista  sohva. Kuormalavasohva. 



Idea tähän ilmaiseeen 0€:n ajatuslataamoon lähti kierrellessä läpi pihakalusteita pursuaviin myymälöihin. Hintalaput lyövät suoraan silmille jos meinaa katsoakkaan sohvantapaisia. Kuormalava rakentamisen olen tähän mennessä jättänyt muille. Nyt kuitenkin huomasin kömyäväni lavoja kyytiin läheiseltä kaupalta, niitä saa tosiaan vieläkin ilmaiseksi toisilta kauppiailta. Varaston uumenista kaivoin neljä aitatolppaa.

Lavoista ja niiden haitoista on myös puhuttu paljon. Niiden kerrotaan sisältävän erilaisia kemikaaleja, kuten homeenestoaineita. Jokainen siis tässä kohdassa itse päättäköön haluaako näitä käyttää. Lavoja ei suositella sisäkäyttöön ja muutoinkin ne suositellaan ainakin maalattavaksi, mutta kuulkaas... lavoja saa myös suoraan ihan puhtaina ja käsittelemättöminä suoraan niiden valmistajilta. Minä siis kuitenkin maalasin ensin lavat ja aitatolpat tummanharmaalla maalin jämällä. Ajatellen myös myöhempää käyttöä. Maalin jämiä kannattaa rohkeasti kysellä tuttavilta... monesti remonteista jääneet maalintipat ovat enemmän haitta kuin ilo nurkissa.



Kesäpesän rakentetaminen on varsin yksinkertaista. Se ei vaadi rakennutaitoja, vaan pientä viitseliäisyttä.
  • Pinoa kolme lavaa päällekkäin ja laita yksi pystyyn taakse selkänojaksi.
  • Ruuvaa tolpat pitkillä ruuveilla suoraan lavan kulmiin pystyyn.
  • Leikkaa vanhasta patjasta sopivan kokoinen pehmuste istuinosaan.
  • Peitä ensi räsymatoilla selkänoja ja sitten istuinosa.
  • Pujota ikkunaverhot keppeihin, nappaa joka aitatolpan päähän 2kpl nauloja näin saat nostettua verhokepit sinne naulojen väliin.
Mukava boheemi fiilis syntyy värikkäistä  eripari räsymatoista. Lisätunnelmaa tuo pehmeät tyynyt, viltit ja varastosta kaivetut ulkovalot. Suuremmassa kesäpesäsässä maistuu unetkin makoisalta. Nyt on lopetettava ja nautittava illasta... lupasi taas kylmenevää ja juhannukseksi taitaa kesäpesässä olla tarvetta hyttyskarkottimen sijaan villahousuille. Ihanaa alkavaa viikkoa...

Istuta kesäkukat luonnosta ja nappaa ilmaiset ruukut lähikaupasta

Puutarhaohjelmia katsella iskee viherkateus. Kukat, ruukut, mullat ja kuka sen kastelunkin koko kesän hoitaa ja millä maksaa kaikki tuo vehreys? Kukat tuo kesän aina lähemmäksi kotiovea. On mukava istua vehreällä kuitilla tai parvekkeella aamukahvilla. Fakta on kuitenkin se, että kaikki maksaa. Jo pienikin pienetkin istutukset tykö tarpeineen maksaa. Pienellä vaivalla saat komeat ja suuret kesäkukat nopeasti. 

Kipaise ensin lähikauppaan, siellä missä myydään suolakurkkuja -> siellä on ilmaisia kukkaruukkuja. Nuo suuret peltiastiat ovat mainioita istutukseen ja askarteluun. Kauniisti kysymällä niitä saa lähes 100% varmasti joka kaupasta. Spraymaalilla purkeille saa uuden pinnan nopeasti. 

Seuraavaksi suuntaa askel kohti metsänlaitaa. Kotkansiipi on kauniin vihreä ja  kesän edetessä tuuhea kasvi, joka tuo näyttävyyttä nopeasti. Ämpärissä kulkee kätevästi sekä kasvi, että paikalta napattu multa kohti kotia. Toki voit ostaa myös kesäkukkamultaa, mutta luonnonmulta käy vallan mainiosti. Jos kukka tulee kuistille, ei pohjaan voi porata reikiä. Silloin salaojita ruukku luonnonkivillä. Pohjalle 5 cm kiviä on hyvä määrä. Suurilla kotkansiivillä saat nopeasti tunnelmaa esimerkiksi juhlapaikalle. Istuttamalla pienemmät ne ilahduttavat koko kesän tuuheutuessaan.

Iso kasvi vaatii myös paljon vettä. Kastele istuttaessa multa hyvin. Jos kuitenkin kasvit joutuvat olemaan paahteisella parvekkeella tai yksin muutamia päiviä voit tehdä kastelijan. Kastelija syntyy mistä tahansa pullosta. Kaunis lasipullo on katseen kannalta toki mukavin ja kestävin. Tee korkkiin reikä, täytä pullo vedellä ja työnnä pullo syvälle kosteaan multaan. Kun korkissa on pieni reikä, vesi pääsee pikku hiljaa imeytymään multaa.







Kokeile rohkeasti eri luonnonkukkia ja kasveja ruukkuihin. Muista kuitenkin aina tarkistaa onko kasvi myrkyllinen tai saako sitä poimia luonnosta, myös maanomistajan lupa tulee olla jos et poimi omalta tontilta. Esimerkiksi valkovuokko on rauhoitettu toisissa osissa suomea. Yksi todella mainio kasvi ruukkuihin on ahomansikka! 

Vyölaukku - se ihanan kamala!

Törmäsin siihen sattumalta sitten lapsuuden. Vyölaukkuun nimittäin. Tuohon ysäri ihmeeseen joka villitsi ikään katsomatta. Muistan omat kaksi niin hyvin vieläkin. Musta oli pieni ja näppärä, ehdoton lemppari. Ja suuri violetti vähän sporttisempi versio, ei saavuttanut koskaan edeltäjänsä asemaa. Sitten kuin puskista vyölaukuista tuli noloja. Niin noloja, että piti silmävalkuaisia pyöritellä. Kunnes tuli aikuisikään ja alkoi kaivata salaa tuota supernäppärää pikku pussukkaa, joka ei katoa mihinkään.




Nyt tuohon salaiseen haaveeseen on vihdoin näkymässä vihreää valoa. Jopa suuret muotitalot ovat kuulleet pikkukylän likan salaisen toivee: "Tuokaa vyölaukut takaisiiiiin!". Ja siellä se odotti minua interinetin uumenissa konjakin värinen Royal RepubliQ DARTH - nahkainen v y ö l a u k k u. Nyt pari päivää myöhemmin revin paketin auki ja olin niin materiaalionneni huipulla, ettei ole tosikaan. 

Näppärä neppari kiinnitys läpässä.


Minä aioin keikkua tämän kanssa koko kesän! Ihan paras ikinä. Pyöräillessä voi kääntää selkäpuolella, eikä tarvitse reissussa pitää hihnasta kiinni kuin mielipuoli. Nahka takaa, että sopii arkeen ja juhlaan. Tänään käytiinkin katsastamassa tytön tuleva rippijuhlapaikka ja olen satavarma, että laukku tulee olemaan myös niissä juhlissa mukana!


Annan pisteitä tälle: TÄYSI 10! Monta sinä annat? Kaipaatko muuten jotain vanhaa asua tai asustetta takaisin näin kovasti kuin minä? 

Taskullinen trikoomekko on muuten Pola:n mallistoa. 

Voikukkacroissantit

Pälyilevää katsetta takapihalla. Voikukkia... tuolla! Epäilevää nuuskintaa. Haisee voikukalle. Keräsin pikkukulhon croissantteja varten voikukan pehmeitä ja pienikokoisia lehtiä. Kuulemma vanhetessaan ja kasvaessaan niiden maku muuttuu kitkeräksi. Samassa vilkkui verkkokalvoilla kuva Kototeko-blogin Sannasta joka kirmaa alkukesästä pitkin puskia villiyrtti vimmassa taskut pullollaan vihreätä kultaa. Hänen uusimmassa jutussaan olikin porkkanakakusta modifioitu voikukkakakun ohje ja minun oli pakko nyt kokeilla hänen innoittamanaan voiko voikukkaa tosiaan paistaa! 


En ole niinkään makean ystävä, vaan suolainen on minun juttuni. Suolainen ja voikukka yhdistelmä ei voi mennä pahasti pieleen. Vai voiko? Voikukan lehdethän voi syödä vaikka suoraan salaatissa ja luulempa, että olen joskus saattanut maistaa ainakin harkinnut asiaa. Naurakaa pois vain, mutta en tosiaan ole ollut kovin rohkea yrttien tai villien vihreiden maistelija. 

Herkkuvarana olen usein pitänyt jääkaapissa valmista croissant-taikinaa. Löytyy ainakin meidän S-Marketista sieltä juustoraasteiden kanssa samasta hyllystä. Kätevä purkki. Revi auki ja valmis taikina kolmioineen kirjaimellisesti poksahtaa nenän eteen. Irrota kolmiot toisistaan, täytä ja rullaa. Voitele munalla ja paista 200 asteessa 10 minuuttia! Tällä kertaa siis laitoin meetvurstia, juustoraastetta ja voikukan lehtiä.





Uunista tuli ulos kauniita croissantteja hyvien tuoksujen kera. Perkolaattorin poristessa kahvia tutkin niitä ja puolitin yhden. Epäilyttävää. Jos poikaa jännitti eilen neuvolassa kuusivuotiaan rokotus, nyt oli äidin vuoro olla hiukan jännittyneenä. Suu auki, haukku ja hymy! Ei pahaa. Toinen haukku, jännää! Pelkäsin voikukan maun puskevan kuin härkä päälle, mutta maku olikin hyvä ja ihmeen mieto. En kyllä löydä mitään johon sitä vertaisin.


Etsin lisätietoa voikukan mahdollisuuksista samalla kun siirsin päiväkahvit pihalle. Niistähän on vaikka mihin aina puhdistavasta juomasta siirappiin ja suonikohjujen hoidosta peräpukamiin! Melkoinen luonnontuote. Taidan tyytyä kuitenkin vain kävelemään kukkaseppele päässä, en istumaan takapuoli voikukka hauteessa. Tuntui muuten uskomattoman kivalle oleskella hetki itsekseen pihalla pikku hiljaa lämpenevässä suomen suvessa. Tulisi jo ihana intiaanikesä ja bikini säät!

ps. Sannan blogissa on muuten kiva juttusarja "Ihan puskista"! jossa hän kokeilee eri villiyrttejä. Minun osalta pää on nyt pois puskasta.

Aurinkoa päivään ja vilttiyrttejä huuleen!

Jalokivimunia ja Aarrekid aarteita

Sana aarre saa niin ison kuin pienen ihmisen ilahtumaan. Aarre voi olla pikkuruinen tai suuren suuri asia. Sen voi löytää tai piilottaa. Se voi olla myös jokin tärkeä asia tai muisto. Minusta yksi iso aarre joka nostaa kovasti päätään tällä hetkellä on luomupuuvillaiset lastenvaatteet. Niiden nousukausi on menossa parhaimmillaan. Meillä näitä on käytetty jo monta vuotta. Yksi tärkeä tekijä on ollut niiden kestävyys ja kuumakalle poika. Nämä vaatteet hengittää ja on pojalle ollut mieluisia käyttää. Yksi meidän lempimerkeistä on Aarrekid. Kuosit ovat hauskoja ja silti hillittyjä värimaailmaltaan. Vaatteet ovat lasten vaatteen näköisiä, mutta pojan mielestä omaan "ison pojan" tyylille sopivia. Onkin muuten tarkka poika siihen mikä on cool ja mikä ei!




Leikkisät kuosit, suomalainen suunnittelu, eettinen valmistus – Aarrekid
Lisäksi he tarjoavat lukijoilleni -20% verkkokaupan valikoimasta Koodilla AARREVILLAGE
Voimassa siis sunnuntaihin 11.6. saakka. Ei koske postikuluja, jo alennettuja tuotteita eikä PikkuSet-tuoteperhettä.
www.aarrekid.fi
*postaus sisältää kumppanuusmarkkinointia

Saimmekin idean jalokivimuniin Aarrekidin nimestä. Halusimme pojan kanssa tehdä aarteita. "Voiko timantteja tehdä?" No voisimme ainakin yrittää! Tämä jos mikä on mukava piristys tähän sadepäivään joita tuntuu nyt piisaavankin ihan mahdottomasti. Kuka kumma on varastanut kesän suurimman aarteen auringon? Näihin aarteisiin tarvikkeet löytyi omasta kaapista ja luultavasti myös monesta muusta kodista.

  • Tarvitset: Kananmunia, merisuolaa rakeina tai hiutaleita, askarteluliimaa ja vesivärit. Halutessa akryylimaalia munan ulkokuoreen ja sisälle kimalletta.
Tyhjennä ensin munat ja tee niihin varovasti hyvän kokoinen aukko. Pese ja kuivaa munat. (Maalaa akryylimaalilla pinta ulkopuolelta, jos haluat peittävän värin. Munan voi myös jättää valkoiseksi! ) Laita munan sisään vähintään 1tl liimaa ja levitä se joka puolelle. Kaada sisään suolaa reilusti ja katso, että se tarttuu seinämiin. Anna liiman ja suolan kuivua tunnin verran. Kastele sen jälkeen sivellin ja vesivärit todella märiksi. Tiputa tippa kerraallaan siveltimestä väriä munan sisään ja katso kuinka se leviää sisällä kuin taikaiskusta.... Oikean jalokiven hehkua saat lisäämällä hiukan kimalletta värin jälkeen. Pohdinnan jälkeen nämä aarteet menevät yöpöydälle jossa voidaan illalla vielä keksiä näistä satuja...  Jalokivimunien metsästys.

Mukavaa viikonloppua toivottaa pikkukylän aarteet metsästäjät!