Pikkuiset tortillat leivänpaahtimessa

Perjantaina ajattelin, että herkuttelemme ja testaamme uusia Santa Marian Jamaican jerk tacos tuotteita. Tavallaan on kangistuttu siihen kaavaan, että syödään niitä isoja ja perinteisiä, niillä peristeisillä mausteilla ja täytteillä. Nyt kun sain testattavaksi(Buzzador) näitä Jamaican makuja, oli loistava hetki rikkoa tuo kaavamaisuus. Valitsin tämän paketin ihan tuon mangokastikkeen takia. Tykkään, että ruoassa on makeaa ja mausteista samassa. Kuten persikkaa pizzassa ja mansikkahilloa kylmässä lenkkimakkarassa! Ainoa mikä vähän hirvitti oli kookoksen maku tortilloissa, kookos on yksi suurimmista inhokeista... maku oli onneksi aivan mieto ja tykästyin niihin kovasti. 


Tähän Jamaican jerk tacos settiin kuuluu:
  • mustapippurilla ja kookoksella maustetut tortillat ( maukas, sopivan mieto )
  • mango-kastike (todella hyvä tuote, iskee himo ja tökötän sitä nyt jopa paahtoleipään!)
  • Jamaican jerk- mausteseos (sopivan äkäinen minulle, muista liian voimakas)
Paistoin 400g naudanjauhelihaa, lisäsin sipulin ja maustoin Jamaican jerk- mausteseoksella. Ripaus suolaa oli myös minusta paikallaan. Tortillat ovat ihanan pieniä. Juuri käteen sopivia ja ne tein leivänpaahtimessa! Olivat hiukan rapeita näin, ei murenevia kuitenkaan. Täytteeksi pilkoin vain kurkkua ja tomaattia. Hiukan makeaa mangokastiketta päälle ja nams! Tosi hyvä kombo!


Mango-kastike oli niin hyvää, että suosittelen kokeilemaan. Minä kipitin jo hakemaan uuden kaappiin. Sopii lihan tai kanan lisukkeeksi tosi hyvin! 

Löysin linkin tuonne Santa Marian Streetfood sivulle. Käy katsomassa ne kaksi muutakin kokonaisuutta. Toinen on Pulled salmon wraps ne kuljettaa sinut intialaisen värikkääseen rannikkoelämään Bombayssa. Ja kolmas on Smoky pepper burger, joka on vie Sydneyn kaduille Australiaan. Itse tulen ainakin tämän jälkimmäisen testaamaan nyt joku viikonloppu. 

Tee sisäilma puhtaaksi

Nuuuuusk! Nuuuuuusk! Nenä näy. Koiran kuin omakin. Olohuoneessa hohtava sininen valo kertoo puhtaasta huoneilmasta. Philipsin (malli AC3256) ilmanpuhdistaja on ollut meillä käytössä nyt jonkin aikaa ja se on ilokseni osoittautunut oikeasti melko ihme vempeleeksi. Jo parin tunnin käytön jälkeen huoneessa oli aistittavissa oikeasti raikas tuulahdus. 


Saadessani (Buzzador) laitteen ajattelin sen olevan suuri, kömpelö ja huriseva möhkäle. Iloksi paketissa olikin tyylikäs, kaunis ja kevyt laite, jonka olemassa olosta ei lähde ääntä. Erityisen hiljaista yöasetusta en ole tarvinnut makuuhuoneessakaan. Ainoastaan valot olen sammuttanut.

Keskellä olevasta merkkivalosta siis tietää, onko huoneilma hyvän laatuista. Viisiportainen valo muuttuu punaiseksi, jos huoneilma heikkenee. Alla olevassa kuvassa keskusta loistaa punaisena. Keittiössä paistamastani ruoasta lähti liesituulettimesta huolimatta käryä ja laite reagoi siihen heti. Automaattiasetuksella se lähti puhdistamaan ilmaa tehokkaasti. Laite on muuttunut punaiseksi mm. vessassa suihkutetun hajuveden jälkeen. Tämä sai omat silmäni aukenemaan tuoksuallergisten näkökulmasta. Tuoksua ei tarvitse olla paljoa kun se jo voi haitata toisen elämää merkittävästi.

Lisäksi laitteessa on näyttö joka esittää reaaliajassa pienhiukkasten (PM2,5), kuten hienon pölyn, savun, pölypunkit ja lemmikkieläinten hilseen. Nauroinkin, että hyvin suodattaa allergeenejä kun koira tökkäsi nenänsä laitteen keskelle. Laitteessa on muuten vielä erikseen allergiatoiminto, joka poistaa erittäin tehokkaasti ilman tavallisimpia allergeeneja, kuten siitepölyä. Eli apua aivasteluun luvassa! 

Makuuhuoneen ilma pysyy nyt myös raikkaana kun joudumme nukkumaan toisinaan ovi kiinni. Niitä vuorotyöläisten iloja. Parhaillaan siellä käydään ilta kuudelta nukkumaan ennen töitä. Yhdeksältä läpsystä vaihto ja sama taas aamulla kun toinen tulee töistä ja nukkuu puolille päivin. Yhtäjaksoinen aika siis 18 tuntia. Hyh hyh! Välissä ei ehdi edes tuulettaa. Ihan parasta ikinä on mennä nyt nukkumaan raikkaaseen huoneeseen. 

En oikeasti keksi tästä ilmanpuhdistajasta mitään negatiivista sanottavaa. Siksi halusin kertoa siitä teillekkin! 

Pihan kevät ja metsämansikan kasvattaminen

Minusta on tullut kunnon välineurheilija puutarhan hoitoon tulee. Haravoitakin pitää olla montaa kokoa, jotta joka kolosen saa puhtaaksi. Mottona voisi olla: Kahta en vaihda toinen on Fiskars ja toinen huivi. Poika tokaisi huivin nähdessään: "Oot ihan ku pikkutytöt!".

Tontilla tosiaan riittää raapimista ja tonkimista aina syksyyn asti. Meillä pihan laitto on tapahtunut työssä käynnin ohella ja pikkuhiljaa. Tavallaan on pitänyt kuunnella sitä ja tehdä siitä omiin tarpeisiin toimiva. Puutarha ja piha spa - tunnistetta seuraamalla voit katsoa mitä pihassa on tapahtunut.

Hullu haravanainen.
Jos minulta kysytään pihan kauneinta kohtaa on se tuo "Hobitti metsäksi" kutsumani kellarin ympäristö. Tänä vuonna sen seinämiin on tulossa lisää kivikkokasveja. Ja väärän paikkaan itsensä kasvattanut kuusi täytyy siivota pois.


Perennapenkki näyttää kyllä niin kurjalle vielä.
Metsämansikan kasvatuskokeilun aloitin viime kesänä ja se tuntuu onnistuneen mainiosti. Huomasin 6 vuotta sitten tänne muutettuani, että meillä kasvaa kuusiaidan alla metsämansikkaa. Harmiksi se osoittautui huonoksi kasvupaikaksi. Mansikoita ei juuri tullut 3-4 enempää koko kasvustoon. Luulen syyksi aivan liian kuivan paikan. Siihen paistaa suoraan aurinko koko päivän.


Kaivoin pari vahvinta taimea ylös ja siirsin aivan keittiön ikkunan alle, suuren hopeakuusen siimekseen. Ilokseni saimme kesällä poimia monta mansikkaa ja lehdetkin ovat kunnon kokoisia. Mansikat teki myös hurjasti rönsyjä ja sain levitettyä niitä lisää. Tavoitteena on saada tuo ihana pieni punainen marja leviämään n. 2-3 neliön alalle. Mansikoita en lannoita lainkaan, ainostaan olen kastellut välillä.

VINKKI! Nyt kun kesä alkaa jo häämöttää, niin muistutukseksi tämä vaniljasokerin resepti ja kesäinen purkin koristelu vinkki, joka oli viime kesänä blogissa. Vaniljasokeri kannattaa laittaa jo pian tekeytymään niin kesällä saat nauttia siitä. OHJEESEEN TÄSTÄ!


Nopea murosuklaa

Lapsuuden herkku mikä tulee mieleen ensimmäisenä? Älä mieti.... KERRO! Minulle tulee Riisisuklaa! Muistan jopa miltä paketti tuntui kädessä, se oli ihan super keveä ja hassun rypyläinen. Sitä aitoa ja oikeaa ei enää saa. Kun sain viime viikolla testattavaksi (Buzzador) Kaura Cheerios - murot ja rouskuttelin niitä välipalalla. Tuli heti mieleen nämä sopisi niin mainiosti suklaan kanssa. Pojan mielestä näitä voi laittaa kourallisen taskuun ja rouskutella salaa vaikka sohvalla. (Muistilappu itselle, tsekkaat taskut ennen pesua!)



Omaan makuuni nämä ovat liian makeita aamupalaksi, mutta mainioita herkkuhetkeen. Millaisia nämä sitten ovat sen suklaan kanssa. T-Ä-Y-D-E-L-L-I-S-I-Ä! Tästä tuli kerta kaikkiaan niin oman maun mukaista, että vei kyllä kielen mennessään...

Tässä siis reseptiä jälleen pikkukylän tapaan ja älkää pelätkö en ole muuttamassa tätä "tee-se-itse helpot leipomukset blogiksi". Silkkaa sattumaa, että tulee toinen resepti näin pian. Saattaa kyllä tulla vielä kolmaskin, koska meillä on kotona  syntymäpäivä-viikot muulla perheellä.

Tarvitset raaka-aineiden lisäksi kattilan, lusikan ja leivinpaperia.
  • 50g voita
  • 100g lempi suklaatasi 
  • 1tl vaniljasokeria
  • 4 dl Kaura Cheerios muroja
Sulata voi ja suklaa kattilassa. Lisää sekaan vaniljasokeri ja murot. Tee massasta yksi suuri levy leivinpaperin päälle. Anna kovettua kylmässä.  Nappaa levystä pala salaa  ja nauti ♥ 

ps. Saanko tehdä tunnuksen? Tykästyin lapsena myös toiseen kummalliseen yhdistelmään kylmään lenkkiin ja mansikkahilloon. Syön sitä vieläkin salaa.... hahahaaa.... 


Recipe in English:
You need raw materials in addition to the boiler, a spoon and baking paper.

  • 50g butter
  • 100g favorite chocolate
  • 1 tsp vanilla sugar
  • 4 dl oat Cheerios cereal

Melt the butter and chocolate in a saucepan. Add vanilla sugar and cereal. Make a mass of one large plate on top of the baking paper. Allow to cure a cold. Take a piece of hide and enjoy ♥

Piilosilla-kakku pääsiäisen juhliin

Meillä sijoittuu pääsiäisen tienoihin kolmet syntymäpäivät perheessä. Halusin tänä vuonna keksiä tarjottavaksi helppoa ja pääsiäiseen liittyvää tarjottavaa. Parhaiten olen huomannut maistuvan sen perinteisen mansikka-kermakakun, jossa myös päällinen on kermaa. Ei siis muoti-ilmiön lailla singahtaneet marsipaani- tai sokerimassakuorrutteet. 

Pohdin loisinko kakkuun tipumaisen vai pupumaisen koristelun. Muistinkin joskus nähneeni muffinseja, jotka muistuttivat hauskasti pupun peppua. Ajattelin napata tuon idean myös yhteen kakuista. 


Kakkuun tarvitset: 

  • Kaupan 3-kerroksisen valmis kakkupohjan 
  • 500g pakastemansikoita 
  • 8dl kermaa 
  • sokeria 
  • vaniljasokeria
  • mehua kostutukseen
  • 4 liivate lehteä.
  • pyöreä 2l kulho
  • Koristeluun: Valkoista sokerimassaa, elintarvikeväriä, grillitikun ja styroxpallon.
1. Laita liivatelehdet kylmään veteen.
2. Vatkaa 4dl kermaa napakaksi vaahdoksi ja mausta sokerilla.
2. Sulata mansikoita hetki mikrossa ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää oman maun mukaan sokeria. 
3. Kuumenna vesitilkka mukin pohjalla kiehuvaksi mikrossa. Purista liivatteista ylimääräinen vesi ja sulata ne kuumaan veteen lusikalla sekoittaen. Lisää liivate soseen joukkoon.

4. Kakku on toteutettu keikauskakkuna. Eli kakku on koottu tavallisen kakun tapaan, mutta pyöreään kulhoon. Laita kulhoon ensin elmukelmu, jottei kakku tartu kiinni. Aloita vuoraamalla kulho kakunpaloilla, kostuta palat mehulla. Laita pohjalle mansikkasosetta ja kermaa. Lisää kerros kakkua ja kostuta. Toista tämä kunnes kulho on täynnä. Viimeisen kerroksen eli kakun pohjan olisi hyvä olla yhtenäinen. Sisällä olevilla kerroksilla ei ole merkitystä. (Kaasamisen ideaa voit tutkailla vaikka tästä Kinuskikissan Lohikeikauskakusta.) Suojaa viimeinen kerros kelmulla ja laita kakku kylmään "tiivistymään" ainakin yön yli.

5. Tee sokerimassasta muotoillen tassut. Pupun häntä syntyy laittamalla styroxpalloon grillitikun ja kuorruttamalla pallo sokerimassalla. Anna kuivua yön yli huoneenlämmössä.

6. Ota kakku kylmästä ja laita lautanen kulhon päälle. Kumoa kakku reippaasti. 
7. Vatkaa 4dl kermaa, mausta sokerilla ja ripauksella vaniljasokeria. Kuorruta tyllalla joka puolelta, jotta pinta muistuttaa pupun turkkia.

Lisää vielä häntä ja tassut paikoilleen. Nauti kakusta! 


Lisää vielä häntä ja tassut paikoilleen. Nauti kakusta! 

Bataatista upea huonekasvi

Eräänä aamuna naurahdin ääneen kun näin Instassa @helhome:n kuvan ruukussa nököttävästä bataatista ja ananastupsusta. Bataatti oli kuitenkin niin huvittava, että oli aivan pakko klikata kuva auki ja kysyä lisää. Mitä sinä puuhaat? Ei mennyt kuin iltapäivää kun kirjahyllyssä nökötti bataatti vesiastiassa(ja minulle naurettiin kotona!) Tässä kohtaa sopii sanoa: Kun pilkka osuu omaan nilkkaan... hahaa!

Tutkiskelin asiaa. Bataatin voi joko laittaa suoraan multaan tai veteen ensin juurtumaan. Kuitenkin niin, että puolet bataatista jää pintaan. Ajattelin kokeilla juurruttamista. Tökkäsin neljä hammastikkua bataatin kylkiin ja laitoin sen lasiastiaan roikkumaan 17. helmikuuta. Näin bataatti ei köllähtäisi kumolleen astiaan vaan roikkuu tikkujen varassa. Hiljaisten viikkojen aikana alkoi ilmestymään hentoa juurta ja n. kuukauden jälkeen kylkiin ilmestyi violetteja nökeröitä. Tässä vaiheessa tökkäsin bataatin multaan, ajattelin sen tarvitsevan ravinteita kasvaakseen. Kaksi viikkoa ensimmäisten alkujen ilmestymisestä ollaan tässä vaiheessa. Alkuja on kaikkiaan viisitoista.

Sitä tuleeko tästä koskaan upeasti liloin kukkasin kukkiva käynnös jää nähtäväksi... Nyt se muistuttaa perunalaariin unohdettua ylisuurta itänyttä serkkupoikaa perunaa. Kerron bataatin kuulumisia taas parin viikon kuluttua, pysy siis mukana seuraamassa kasvun ihmettä!

Onko sinulla kotona mitään tämän kaltaisi kokeiluita? Kerro! 


Jättimuna vessapaperista ja sokerista

Parhaat askartelut syntyy usein hetken mielijohteesta. Idea pulpahtaa päähän ja toteutus tapahtuu vauhdilla. Toiset varmasti osaavat samaistua tähän tunteeseen. Asia ei jätä rauhaan ennen kuin sitten sitä on kokeiltu.


Olin nähnyt jo viime vuonna suuria kipsinauhasta tehtyjä munia, joissa narsissit nököttivät kauniisti. Pari aamua sitten asia rupesi vaivaamaan narsissien myötä. Se voisi olla hauska pääsiäisajan koriste, kun muuten en kovinkaan innostu kausikoristelusta. Muovijalkaiset tiput joilla toinen silmä on aina takaraivossa on ehkä viimeinen asia jonka talutan kotiini kaupasta. Näin sanoo ihminen jolla nököttää nyt vessapaperia olohuoneessa, heh! 



Ei siis ollut apteekkia ↠ ei kipsinauhaa ↠ ei suurta pääsiäismunaa. Sitä tulee yllättävän kekseliääksi kun ei sopivaa materiaalia ole saatavilla. Ensimmäisenä tuli mieleen , että jostain on saatava massaa. Ainoa järkevä aine oli wc-paperi, mutta millä sen kovettaisi. Sokerilla! Sokeriahan käytetään tärkkäykseen.




Tarvitset yhteen suureen pääsiäismunaan: ilmapallon, valkoista wc-paperia, sumutinpullon, 1dl sokeri ja 1dl vettä.

  1. Suojaa pinnat tai tee työ keittiön lavuaarissa joka on helppo pestä.
  2. Lämmitä 1dl vettä kiehuvaksi ja sekoita siihen 1 dl sokeria. Kaada seos sumutinpulloon.
  3. Puhalla ilmapallo sopivan kokoiseksi ja laita se solmupuoli alaspäin kulhoon.
  4. Sumuta sen pinta kosteaksi, jotta ensimmäiset paperiarkit ottavat kiinni. Sijoita arkkeja limittäin.
  5. Sumuta ne aina märäksi ja painele käsin kiinni. Näin saat kauniin pinnan.
  6. Toista tätä niin kauan, että pallo ei enää kuulla läpi. (Yhdestä rullasta Emboa saa ainakin kolme munaa.)
  7. Laita pallo kuivumaan vuorokaudeksi. (Malttamaton töhöttää föönillä ja kuivattaa palloa saunan lämmetessä :D , en tunnusta!)
  8. PESE PINNAT HETI!! Sokeriliemi on starttista. Sumupullo kannatta huuhdella kuumalla vedellä ja sumuttaa läpi myös samalla.
  9. Kun muna on kuivunut, tee ilmapalloon reikä ja tyhjennä pikkuhiljaa, jotta se irtoaa rauhallisesti reunoista. Leikkaa reunat sik-sak kuvioon ja jos haluat, että muna pysyy pystyssä ilman taiteiluja paina nyt mukilla sisäpuolelta pohja tasaiseksi. Anna kuivua vielä hetkinen ilmapallon irroituksen jälkeen. 
  10. Valmista tuli, nyt voit koristella munasi joko rairuoholla tai narsisseilla! Muista laittaa sisään astia, muna ei kestä suoraan kosteutta, ole siis huolellinen kastellessa.


Kierrekulho korkkitabletista

Tämän hetken ehdoton hitti matsku on korkki. Siitä tehdään paljon nyt kaikkea aina korviksista kasseihin. Kyllä! On olemassa myös korkkikangasta. Itse löysin Jysk:stä itabletteja 4kpl eurolla. Harmiksi taitavat poistua valikoimasta vaikka korkkibuumi vasta jyllää! 

Materiaalina se on tosi miellyttävää ja helppoa työstää. Vääntelin korkkitablettia käsissä ja se huusi päästä astiaksi. Hetki suunnittelua ja syntyi aika twistaava kierrekulho. Tämä on niitä hetkiä kun on itsekkin ihana yllättynyt lopputuloksesta. 


Kulhoon tarvitsee yhden tabletin, lautasen, sakset ja liimaa. Piirrä lautasella suuri ympyrä ja sisäpuolelle n.4cm reunasta toinen ympyrä vapaalla kädellä tai pienemmällä lautasella. Leikkaa irti.

Matalan kulhon saa tekemässä rinkulasta kapean ja taas korkea kulho syntyy tekemällä levempi rinkula. Aloita ennemmin leveästä ja kavenna tarvittaessa. 

Jos et löydä korkkia voit tehdä tämän myös muista hiukan paksummista tableteista.


Tee kulhon reunat alla olevan ohjeen mukaan. Liimaa korkkilevyn päät yhteen hyvällä liimalla. Itse käytin geelimäistä pikaliimaa joka oli juuri sopivaa tähän.

Viimeisenä on pohjan vuoro. Käännä kulho oikein päin ja piirrä juuri sinun kulhoon sopiva pohja reunoja pitkin.  Leikkaa pohja irti ja liimaa se paikalleen.





Pala kesää pakkasen keskelle - metsämansikkasaippua

Aamulla katsahdus pakkasmittariin muistutti tiukasta, että elämme helmikuuta. Marraskuun Thaimaan loma on enää muisto kuumista ja aurinkoisista päivistä, sekä kylmistä juomista . Tuo lause on kääntynyt päinvastoin kylmät ja aurinkoiset päivät, kera kuuman juoman. Matkakuume siis polttaa ja lentoja on tullut selattua paljon, ehkä liikaa. Vai voiko liikaa haaveillakkaan? Ei kai?

Kaukomaan kaipuu ja kesän kutsu sai kaivamaan esille ensin tuoksuöljyt ja sen seurauksena saippuamassan. Illalla saunassa olisi saatava jotain lepytystä kesämielelle. Mikä sen paremmin toisi kuin metsämansikka.



Kuoriva metsämansikkasaippua(2kpl): 

Saippuaa on tarkoitus käyttää vartalon pesuun, tee siis jokaiselle käyttäjälle omansa. Kuivata saippua roikkumalla, näin se saa ilmaa ja säilyy hyvänä. Mansikan siemenet kuorivat ihoa kevyesti ja mukaan laitettava karitevoi auttaa siihen ettei iho kuiva niin paljoa.

Tarvitset:  Valmista saippumassaa 200g • Metsämansikka tuoksuöljyä • Fuksiaa saippuaväriä • Mansikan siemeniä • Mikron kestävän sulatusastian • Muotin (vaikka jugurttipurkki) • sekoitus väline (lusikka)• muovinarua kiinnitykseen. Jos haluat voit lisätä massan mukaan karitevoita, se tekee saippuasta kermaista ja ei kuivata ihoa niin paljon.

Ota tarvikkeet kaikki valmiiksi. Paloittele saippuamassa astiaan, sulata mikrossa ohjeen mukaan. Lisää sulan massan joukkoon kaikki loput tarvikkeet, reippaassa tahdissa massa jähmettyy pian. Saippuaväriä kahteen kämmenen kokoiseen saippuaan tarvitsen 4 tippaa, tuoksuöljyä 15 tippaa, mansikan siemeniä ja karitevoita molempia ruokalusikallisen.

Kaada massa muotteihin ja anna jähmettyä. Noin tunnin kuluttua saippuan pystyy irroittamaan varovasti ja painamaan grillitikulla reiän massaan, johon naru pujotetaan. Reiän voi tehdä myös poralla.  Nautinnollisia suihkuhetkiä!  ps. Omat tuotteeni olen ostanut www.saippuapaja.fi



Kuha on lähiruokaa, tee itse kalapuikot!

Tämän talven herkkua on ollut ehdottomasti meillä kuha. Nuo suuren suosion saaneet kuha meemit ovat yltäneet aina parkkikiekkoihin asti. Kuha ei kyllä ole itse mikään vitsi kun vilkaisee sen kilohintaa kalatiskissä. Hikikarpaloita se nostattaa ennemminkin pintaan. Onneksi minulla on näitä kalastusintoilijoita jo pienemmässä koossa. Poika nauttii touhusta ympäri vuoden. Iloksi asumme Saimaan lähellä ja virveli sekä onki saa sulanveden aikaa kulkea kontissa. Hänen mielestään aina on aikaa pariin heittoon jopa kauppamatkalla. Nyt talvella on aikuisia, joiden mukana pääsee verkoille ja mikäs sen mukavampaa olla miesten kanssa kalassa.

Koko porukka saa puolestaan nauttia sitten näistä antimista. Parasta on tällä hetkellä matikkakeitto ja nämä paneroidut kuhafileet. Tämä panerointi sopii kyllä kaikkiin kaloihin, myös pakastealtaasta löytyvään seihin. Voin taata, että itse tehdyt kalapuikot uppoaa napaan kuin napaan.
Kokkina olen kokeileva ja luotan omiin näppeihin. Niin on tämäkin syntynyt kokeilemalla mikä on omaan suuhun sopivaa. Hehe! Ohje sisältää kaikkea mitä nykyisin pitäisi välttää, joten hurraa verisuonet ja nam nam suu! 

Panerointi pikkukylän tapaan: 
↣ 1 kananmuna, riko muna syvään lautaseen ja vatkaa haarukalla rikki.
↣ Sekoita toiselle lautaselle: 0, 5 dl vehnäjauhoja, 0, 5 dl korppujouhoja, 0,5 tl suolaa, ripaus sitruunapippuria

Laita pannu kuumenemaan. Lisää kuumalle pannulle voita. Kasta kala ensin kananmunaan ja pyöritä sen jälkeen jauhoseoksessa. Paista kaloja miedolla lämmöllä kunnes pinta on kauniin kullan ruskea. Anna paistua vielä pari minuuttia tämän jälkeen. Ohuet kalat tulevat hetkessä! Paistoaika riippuu siis ihan kalan paksuudesta. Kun kalat ovat valmiit purista niihin tuoreen sitruunan mehua. 


Muistatko nämä? Itse tehty nahkainen matto ja jättiviltti.

Monta kertaa jää miettimään jääkö kaikki DIY ideat käyttöön vai onko ne hetken huumaa? Omalla kohdalla useimmat asiat ovat kausikäytössä tai sitten puran myöhemmin teen uusia juttuja. Makuuhuoneessa on kuitenkin kaksi kestosuosikkia. Nahkainen matto josta nautin ympäri vuoden ja viime syksynä tehty jättineulepeitto. Kevään korvalla varmasti jättineuleen laitan kaappiin, mutta matto  jatkaa. 


Matto on saanut monesti ihmetystä, mutta kuka jalalla on sen päälle astunut on ihastunut. Se on pehmeä ja lämmin paljaankin jalan alla. Se on helppo pitää puhtaana, sen voi jopa mopata! Keinonahka sallii sen. Jos keinonahka kuulostaa kurjalta voin sanoa, ettei todellakaan ole. Nykyiset jäljitelmät ovat pinnaltaan niin aidon tuntuisia. Myöskään koiran kynnet ei ole saanut mattoon ainuttakaan jälkeä. Alkuperäisen jutun löydät täältä: Päällystäen nahkainen matto.

Pienempi jättineule.


Valtavan muhkea jättineule taas puolestaan on aina yhtä ihastuttava ja pehmeä. Suuren kokonsa vuoksi se on päätynyt makuuhuoneeseen. Pienempi jättineule on olohuoneen puolella, vaikka ei sekään mikään pikkuruinen ole! Aluksi neuleesta lähti jonkin verran nöyhtää, mutta ei enää. Pihalla pakkasilla tuulettamalla ne saavat hyvän raikastuksen. Jos megakokoiset silmukat ihastuttaa, kurkkaa alkuperäinen juttu täältä: Näin teet jättineulepeiton.

Suurempi jättineule.


DIY kepeä lehtiteline ja voita uudistunut Kauneimmat Askartelut lehti!

Lehti on nautinto. Se on kuin pieni herkku, jonka voi syödä silmin ja hotkia kerralla lukien. Lehtien ilme on nykyisin niin kaunis ja ne oikeasti sopii jopa sisustuselementeiksi. Ei niitä kannata survoa lehtikorin uumeniin vaan ne kannattaa asettaa esille. Esillä ollessa ne houkuttelee lukemaan uudestaan. Pöydällä ollessa ne päätyy siirtymään ainakin meillä jonnekkin sivumalle, kunnes ne unohtuu. Tuoreimmat lehdet on kiva ripustaa esille ja siitä ne on helppo napata mukaan vaikka sohvalle. Omat lehteni roikkuu super helpoissa telineissä. Niihin tarvitaan nahkanauhaa ja puuhelmet. Helmi solmitaan nauhan päähän ja nauha laitetaan lehden väliin kuin kirjanmerkki. Olen kiinnittänyt ne hyllynreunaan solmimalla.





Vaan mikäs ihana lehti se roikkuikaan tuossa lehti telineessä? Ilolla voin kertoa, että se on Kolmiokirjan uudistunut KAUNEIMMAT ASKARTELUT. Mites minä sitten liitynkään siihen? No kas kas, lehdessä aloittaa uusi palsta, jossa bloggaajat esittelevät parhaimmat askarteluvinkkinsä. The Little Village- blogi sai kunnian olla ensimmäinen palstantekijä. Lehdestä löytyykin kolme sivua minulta. Voi miten kivaa, jännää ja super mukavaa!

Lehti on raikas kuin kevät tuulahdus, niin visuaalisesti kuin sisällöltä. Se on piensisustajan unelma ja näpertäjän näppiin sopiva. Henkilökohtaisesti pidän siitä paljon! Siinä on monta uutta ja modernia ideaa kotiin.

Mukavaa on se, että yhteistyössä lehden kanssa saan hemmotella teitä lukijat ja arpoa teille  kolme(3) kappaletta tätä vuoden ensimmäistä julkaisua.

Blogin logo on Marika Koskimäki-Ketelän käsialaa: www.marikakk.com




OSALLISTU kommentoimalla mikä askartelussa on sinun mielestäsi mukavinta ja olet mukana arvonnassa. Haluatko tuplata mahdollisuutesi? Osallistua voit nimittäin myös blogin Facebook-sivuilla TÄSTÄ. Arvon kolme kappaletta lehtiä 25.2. klo 12:00. Voittajat julkaistaan täällä blogissa, sekä facebook sivuilla.

Klikkaa linkeistä itsesi mukaan myös raikkaisiin tuuliin ja ideoihin:




Kahvinkeitin vaihtui perkolaattoriin

Aamu. Kahvi.  Aamukahvi. En takuulla ole yksin ajatuksen kanssa i h a n a a, siemaillessa ensimmäisiä aromeja aamulla unisena. Aikaisemmin pöydällä roprotti monissa kodeissa tuttu kahvinkeittimien kuningas Moccamaster. Yksi ainut vierailu isän luona sai kahvihetkiin muutoksen. Ihmettelin hänen kummallista keitintä. Hopeista pannua. Pian selvisi ettei kyseessä ole kahvinkeitin vaan perkolaattori, kotoisemmin pulputuspannu. Sen ulkomuoto kiehtoi jo sinällään, mutta maistettuani kahvia sen tuottama sisältö vielä enemmän. 


Perkolaattorissa pannujauhatus kahvi ladataan metallisäiliöön joka laitetaan kannun sisään yläosaan suodatin putken päälle. Suodatinpussia ei siis tarvita. Kun virran laittaa päälle nousee kuumentunut vesi ylös suodatinputkea pitkin pannun yläosaan ja valuu sieltä kahvin jauheen päälle. Ja jälleen takaisin alasäiliöön. Tämä jatkuu niin kauan kunnes lämpötila on lähellä kiehumispistettä, sitten pannun pulputus lakkaa. Virta jää päälle, mutta ns. lämmitystilaan. Kahvi on ihanan pehmeää, kuumaa ja aromit leijailee melko voimakkaasti. 


Tällä hetkellä meiltä löytyy ihan perus juhlamokkaa pannujauhatuksella, mutta perkolaattorin hankinta sai kahvikissan uteliaaksi ja uusia kahvilaatuja on kokeiltava. Oma pannuni on pieni kuudenkupin keitin ja se on hankittu ihan Prismasta, joka yllätyksekseni myi niitä. Jos siis halajat maukkaampia kahvi hetkiä voin lämpimästi suositella oman perkolaattorin hankintaa.


Puupalloista valaisin

Olohuoneen uudet hyllyt kaipasivat kiivasti uutta valaisinta. Jotain muuta kuitenkin kuin kylmää Block valaisinta, joka siellä jo oli. Etsin kaapin kätköistä suuret puuhelmet. Kuitenkin pelkästään ne tuntuivat hiukan tylsiltä jo jo ennestään nähdyiltä. Onneksi muistin viime kesänä purkamani auton hierovan penkinpäällisen. Ruskeat helmet sattuivat hienosti vaalean puun kylkeen. Ohi kiitävän hetken ajattelin maalata tämän valkoiseksi. Se ajatus kuitenkin hävisi heti kun näin kuvion pikkuhiljaa muodostuvan. Ihana combo: modernisti r e t r o.  


Valaisimen muoto on suoraan helmiaskartelu ohjeesta. Ohjeen saat t ä s t ä. Valaisimeen tarvitset 30 isoa helmeä ja 60 pienempää. Valmiin valaisimen koko riippuu täysin käyttämiesi helmien koosta. Suosittelen ainakin n. 30 mm isompiin ja 10mm pienempiin. Näin valolähteen laittaminen on helpompaa ja turvallista. Varaa aikaa ja hiukan kärsivällisyyttä helmien pujotteluun. Parasta on sitoa helmet yhteen käyttämällä kunnon paksua siimaa. Älä säikähdä sitä, että aina kuvio lörpähtää kun laitat lisää helmiä. Jatkat vain eteenpäin aina kiristäen helmiä. Lopussa muoto alkaa tulla esiin ja kuvio napakoitua. Siiman pituutta en harmiksi tajunnut alussa mitata, mutta se oli todella pitkä, muutaman metrin.

Valoksi suosittelen pienkantaista ns. uunin lamppua. Näitä paketteja saat rautakaupasta. Voit itse valita kannan koon, sekä johdon värin ja pituuden. Kokonaisuus maksaa muutaman euron. Kanta on vain painettu helmien väliin paikalleen. Muista huolehti paloturvallisuudesta, ettei lamppu nojaa helmiin. Jokainen askartelee omalla vastuullaan.





Blogin arkistoista löytyy toinenkin puupalloista tehty valaisin jo lokakuulta 2015. Silloin olen tehnyt samantyyppisen, mutta hiukan helpomman version. Ohjeet ja jutun löydät täältä: Puupallo valaisin.


Valkoinen talja ja kauniit hyllylevyt kirpputorilta

Tarkka silmäinen instan seuraaja on varmasti havainnut " h y v ä ä  huomenta" kuvissa jotain valkeaa, pehmeää ja karvaista. Aiemmin alkutalvesta ostin meillä tummanruskean taljan käytettynä olohuoneeseen. Ihastuin sen helppohoitoisuuteen ja ihana pehmeään pintaan. Ruskea sävy oli kuitenkin liian tumma mustan peltikaapin rinnalla. Niinpä lahjoin syntymäpäivänä itseäni ja tilasin vaalean suuren häräntaljan Taljakaupasta. Talja ei ole puhtaan valkoinen vaan hiukan enemmän luonnonvalkea, kermainen. Aivan  i h a n a  paljaan jalan alla.
Talja pehmentää yleisilmettä paljon ja tuo taas puhtaan valkoista ja mustaa korostaen esille. Olohuoneen kevät ilme muodostuu palapalalta. Kunhan kaikki palikat ovat paikallaan ja olen saanut uuden DIY valaisimen ja taulun viime vedot valmiiksi on luvassa kattavempi katsaus muutokseen. 



Nämä hyllyt hurmasivat minut ihan ensi silmäyksellä niiden nököttäessä kirpparin nurkassa. Euron kappale hinta ei saanut enää empimään. Pohdin hioisinko niitä vai jättäisinkö niihin tämän elämää nähneen pinnan. Ne ovat jotenkin mukavat näinkin. Kumpi sinusta olisi parempi?


Näiden paikka tulee olemaan keittiön seinällä... vaan mistä löydän kivat kannattimet? Ehdotuksia keveistä metallikannattimista? Minulla on jo House Doctorit olohuoneessa ja en haluaisi samanlaisia keittiöön. Värillä ei ole väliä sillä pystyn ne itse sävyttämään oikeiksi. Nyt siis hyviä vinkkejä kaivataan!


Raikas keväinen pintaremontti

*yhteistyössä K-Rauta Rautapertti

Meillä koti on hyvin musta-valkoinen, vaikkakin omasta mielestä myös persoonallinen suurine mustine kaappeineen ja itse tehtyine valaisimineen. Paljon on tehty ja ideoita itselle omaan tarpeeseen ja makuun. Nyt tuli vaan jotenkin kaipuu pehmeyteen ja väreihin. K-Rauta järjesti viime viikolla sisustusiltamat ja nappasin mukaan muutaman värilastun. Yön yli mietin ja seuraavana päivänä jo pyörittelin purkkeja kotona käsissäni. 


Ensimmäiset vedot väriallergisena jopa jännitti. Olohuoneen seinälle alkoi levittyä pehmeä ja raikas keväinen tuulahdus. En ollut hetkeäkään sitä mieltä, että sävy olisi väärä. Purkki kakkosen avaus puolestaan oli arvoitus. Olisinko hyppäämässä vaaleanpunaiseen tylliunelmaan vai kauniin hillittyyn sävyyn. Onneksi jälkimmäinen oli tällä kertaa se oikea. Väri ei ole vaaleanpunainen vaan utuinen, päivänvalossa sävy ikään kuin häviää. Kuvissa värit voimistuvat ja ne ovat ehkä astetta tummempia kuin luonnossa. 


Saman lastun sävyt sointuvat hyvin yhteen ja maaliksi on valittu himmeänä, jotta puuterinen tuntu tulisi esille. Se onnistuikin mielestäni hyvin. Sävyt ovat Tikkurilan X445(olohuone) ja Y319(keittiö).

Uusien hyllyjen etsintä oli monien hikikarpaloiden takana. Haluan messingin toistuvat huoneesta toiseen pieniä annoksina. Löysin vihdoin House Doctorin messinkiset kannattimet domdom:n verkkopuodista. Hyllylevyt tuottivatkin vielä enempi päänvaivaa. Ei missään ollut sopivia. Ei kertakaikkiaan missään. Jouduin nyt tyytymään hetkellisesti liimapuulevyihin kunnes saan kunnon hyllyt. Se toteutunee kevään aikana. 

Kerrankin voin todeta olin rohkea! Se kannatti! Iloista pakkasviikkoa kaakonkulmalta!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...