Industrial mood - peltikaapille uusi ilme

Hiki-lika-töhnä. Kolme kovaa duunarin merkkiä. I love it - kunhan ne ovat oikeassa paikassa, mutta ei meidän olohuoneessa johon ajattelin sijoittaa uuden peltikaapin. Uusi saattaa olla väärä sana kun sen käy hakemassa romuläjästä. Kaappia pestessä sen sisään oli tarttunut tosiaan aika vahva työmiehen tuoksu, vaan onneksi on olemassa kunnon pesuaineita. Pesun jälkeen poistin rasva- ja liimatahrat ja pesin pinnat vielä kertaalleen. Kirpakan keltainen väri paistoi hämärässä illassa melkoisen voimakkaasti silmiin. Oikeassa ympäristössä tuo olisi varmasti ollut makea noinkin. Kaipasin kuitenkin nyt jotain meille sopivaa.


Halusin kaapista mattamustan ja maalasin sen Mastonin 121 mattamusta alkydimaalilla. Maali oli nopeasti kuivuvaa ja hyvin peittävää. Maalasin kaapin kuitenkin kahdesti pienellä telalla.  Lisäsin oviin messingin väriset etikettipidikkeet liimamalla. Koska halusin lukot pois ovista, mietin pitkään mitkä vetimet olisivat juuri ne sopivat. Seikkailin netissä muissa asioissa, tutkiessani opiskeluasioita ja törmäsin jo työssä tutuksi tulleisiin messinkisiin sprinklerisuuttimiin. Melkoisen etsinnän ja puhelinrumban jälkeen sain kotiutettua niitä neljä kappaletta. Ne olivat kuin piste i:n päälle. Kaappi sai oman leimansa ja tekijälleen omintakeisen tyylin. Moni ei uskonut aluksi, että toisin sen kirkkaan keltaisen kapistuksen olohuoneeseen, mutta siinä se nyt on! Mitä pidätte, onko in vai out? Oikeastaan ei sen väliä, sillä minä olen aivan hulluna tähän 









Huomaan muuten selkeästi omassa sisustustyylissäni muutoksen, ensin pyrin mahdollisimman yksinkertaiseen. Mustaan ja valkoiseen. Ihan kuin olisin hakenut jotain nolla tilaa jonka pohjalle voi luoda uutta. Nyt kaipaan selkeästi kerrostumaa jotain kummallista industrial sisustuksen ja hempeilyn sekametelisoppaa. Apua! Mutta mihin johtaa tämä putket+pastelli kombo vuonna -79 rakennetussa talossa? Sitä en osaa vielä sanoa. Se jää nähtäväksi! Uskallatko pysyä vielä matkassa? Minulta on toivottu myös enemmän kuvia siitä  missä ympäristössä nämä kaikki DIY jutut ovat ja lupaankin kuvat tästä eteenpäin enemmän jälleen sisustuspainotteisesti, jotta näette mikä on mihinkin päätynyt.

Peuransarvi kynttelikkö

Halusin uudistaa aiemmin tekemääni peuransarvikynttelikköä. Se oli oli jotenkin pliisu ja mitään sanomaton. Ja nyt on menossa sellainen kausi, että tarvitaan eloa kotiin! Olen huomannut, että koti kaipaa nyt hiukan ehkä boheemia otetta. On helppo välillä vähän irroitella värien kanssa, kun seinien ja suurien huonekalujen pinnat ovat selkeästi saman värisiä.

Niimpä otin ja maalasin aiemmin tekemäni kynttelikön helmiäisakryylimaaleilla. Rajasin teipillä "sik-sak" kuviot, välissä kuivattelin pintakuivaksi föönillä, ettei tarvinnut maalaamiseen montaa tuntia käyttää. Kulta, musta ja minttu toimivat kivasti yhdessä. Nyt pitäisi löytää kynttelikköön vielä sopivat kynttilät, sillä valkoinen kruunukynttilä ei tähän sopineett lainkaan. Jos mieleisiä ei löydy, joudu selkeasti valuhommiin.





Käy vilkaisemassa myös aiemmat peuransarvi postaukset. Näille olisi vaikka kuinka paljon erilaisia käyttökohteita, mutta  näihin sopii minusta parhaiten sanonta "Vähempi on enemmän".  

Peuransarvet + valaisin                                Peuransarvista kynttelikkö




Valotalot puussa - onko maitotölkistä lyhdyksi?

Surkea paperiaskartelija tässä terve! Liima+paperi vihaa minua. Ne tarttuu sormiin, pöytään ja hiuksiin. Usein luomukseni näyttää siltä kuin perheen mäyräkoira olisi tavoittanut sen. Ne ei vaan ole minun juttu. Menkää ihastelemaan Kaikki Paketissa - miesten blogia. Siellä jos missä liimaa-leikkaa-askartele hommat on tosiaan paketissa ja hallinnassa! Palataanpa nyt kuitenkin tänne hetkeksi. Ajattelin pureutua maitotökkeihin kun niitä kuitenkin tulee meille päivittäin ja niissä on tuo liimaaminen hoidettu. Jäljelle jää siis helppo osuus leikkaaminen! Ajatus pienistä "valotaloista" puussa alkoi tuntua houkuttavalta.



Vaan onnistuuko ajatus vai näyttääkö siltä, että puussa roikkuu maalattuja maitopurkkeja. En nimittäin oikeasti pidä ns. tökeröstä kierrättämisestä, jossa tulee ensimmäisenä mieleen "tuohan on maitopurkki-pyyhe-sukkahousu"-hässäkkä ja sen jälkeen mietitää mikä tuo niinkuin pitäisi olla. Tuumasta toimeen, loppu tulosta jännittäen...



Nappasin siis kolme isoa 1,75l maito purkkia ja poistin niistä korkit, sekä sen muovisen kauluksen. (Niistähän teen näitä rasioita klik!) Piirsin kynällä etuseinään erilaisia ikkunan muotoja leikkasin saksilla aukot auki. Tölkit pihalle ja joka naisen suhumaalia (spraymaalia) niskaan. Kun tölkit olivat kuivuneet kiinnitin ne siimalla puunrunkoon ja pujotin ulos kuuluvat ledvalot purkkien sisään. Kuvauksen jälkeen tajusin, että myös pohjaan oli tehtävä reikiä jotta vesi ei vahingossakaan jää sinne.



Ikkunasta tähystelin kriittisesti taloja päiväsaikaan, ihan kivat. Ei maitopurkit. Tuli mieleen mennikäiset ja keijukaiset. Pimeän tullen ihastuin noihin pieniin mystisiin taloihin. Nähtäväksi jää miten ne kestää ulkona. Tuon suuren hopeakuusen alla ne ovat kyllä hyvin säältä suojassa.

Muistattehan ettei tälläisiin lyhtyihin saa laittaa oikeita kynttilöitä! 

Blogin FB-sivuilla käynnissä 50€:n Måla & More kaupan kalkkimaali-lahjakortti arvonta! Arvontaan tästä.

Kaamoksen tappaja

Pimmeeee. On niin mustaa jo ennen kymmentä ettei nenänpäätä erota töistä kotiin tullessa. Omalla pihalla kuitenkin loisti ensimmäisen kerran tänä syksynä viime vuonna tekemäni iso kuuvalo. En muistanut, että olin eilen sen pihalle laittanut ajastimen kanssa valmiiksi. Poikakin hihkaisi "Kato kuu on syttynyt!". Olisi mahtavaa saada vielä tuosta suurempi kupu, tosin voi olla todella vaikea löytää. Tämäkin on jokin vanha teollisuusvalon kupu. Ja sisällehän olen laittanut ihan tavalliset ulkoledvalot. Tästä helpompaa diy ideaa on vaikea keksiä! 

Hei, mutta tämä pimeys. Se nousee kohta otsikoihin taas. Millä te taistelette sitä vastaan. Kynttilöillä? Kiukulla? Pakenemalla etelään? Ahmimalla aurinkoa päivällä? Itse huomaan kaipaavani aurinkoa heti ensimmäisinä pimeinä iltahetkinä. Kesällä on nimittäin parasta hiipiä ulkona vielä myöhäänkin. Aamutakissa iltakasteessa. Nyt tuolla ei saa kuin pypykän huuruun aamutakki päälle ja paniikkikohtauksen kohmeesta. YÖK! 

Minulla syttyy pikkuvalaisimia ja kynttilöitä joka nurkkaan. Kaamoksen kumoajia. Tahdon sisustukseen väriä hiukan lisää ja syön jostain älynväläyksestä monivitamiinia. Finnairin sivuilla haaveilen kaukomatkasta ja mielessä pakkaan jo laukkua kaukomaille. Toisaalta mieli nauttii hämyisestä tunnelmasta ja toisaalta kiljuu hulluna: TULE KESÄ TAKAISIN!

Miten on sinulla, nautitko pimeydestä vai toivotko kesän tulevan taas pian? 

Olen aiemmin tehnyt postauksen tästä valaisimesta ja sen löydät täältä, käy lukemassa!

5 vinkkiä tuoksuöljyn käyttöön + huonetuoksun ja huuhteluaineen teko

Lemu-Leena ilmoittautuu! Minä tykkään, että meillä kotona on sekä siistiä ja tuoksuu hyvälle, joten koivutolua kuluu. Tykkään myös huonetuoksuista ja tuoksukynttilöistä. Hajustetusta huuhteluaineesta ja hajuvesistä. Ihmiset jakautuvat varmasti kolmeen joukkoon tässä asiassa. On niitä ketkä rakastaa erilaisia tuoksuja, niitä jotka inhoaa kaikkea lemuavaa ja niitä ketkä harmiksi ovat niille yliherkkiä

Tasapaino on kuitenkin oltava ja tolkku näissäkin asioissa. Jos meillä on huonetuoksu olohuoneessa, ei polteta tuoksu kynttilöitä. Jos pyykinpesuaineessa on tuoksua, ei käytetä huuhteluaineessa tuoksua. Itse käytän hillitysti myös henkilökohtaisia tuoksuja, jos tulet lähellä varmasti nenäsi sen aistii, mutta et huomaa saapumistani Siwan ovesta. You know what I mean? 

Nuuuusk nuuuuusk... viikolla oli vaikea vastustaa uutta postista putkahtanutta pakettia. Eniten odotin uutta tuoksua "puhdas pyykki", se todentotta tuoksuu juuri sille. Tällä kertaa päätin kokeilla sitä kahteen asiaan. Huonetuoksuun, sekä huuhteluaineeseen. KYLLÄ! Tuoksuttoman huuhteluaineenkin voi "maustaa" itse. 

Vinkki 1 Huonetuoksu tosiaan syntyy minuutissa. Tarvitse vain kapea kaulaisen lasipullon, grillitikkuja, tuoksuöjyä ja jojobaöljyä. Älä kokeile rypsi- tai oliiviöljyä, luota minuun olen testannut! Nämä öljyt ovat liian paksuja ja eivät toimi. Jojobaöljy on kevyt ja toimii minusta tähän mennessä parhaiten. Sitten tulee salainen ase kirkasviina! Se auttaa tuoksua imeytymään tikkuihin, kun taas öljy pitää tuoksun pitkään. 

Kaada pulloon pari senttiä öljyä (minulla n.40ml), lisää sekaan 1tl kirkasta viinaa ja 10 tippaa tuoksua. Katkaise grillitikut ennen pulloon laittoa, jotta ne imevät tuoksun paremmin. Mitä enemmän tikkuja sitä voimakkaampi tuoksu. Ja valmista on, tämä tuoksu on minusta parhaimmillaan seuraavat 2-3viikkoa. Tuoksua voit säätää omalle nenälle sopivaksi lisäämällä tai vähentämällä tippoja.


Vinkki 2 Monesti kaupan huuhteluaineet ei miellytä ja tuoksu on liian voimakas. Oman herkullisen hajustetun huuhteluaineen teko on helpompaa kuin osasit ajatella. Laita tuoksuton huuteluaine lokeroon ja lisää tippa, kaksi tuoksua päälle. Kone tekee loput! Suosittelen, että aloitat yhdestä tipasta ja lisäät sitten sen mukaan mitä itse haluat. Minä pidän miedosta tuoksusta ja kaksi tippaa on juuri sopiva.

Vinkki 3 Tuoksuvat lamput. Jos kotona ei tule kuuloonkaan jostain syystä kynttilänpoltto voit sipaista lamppuun hiukan tuoksuöljyä ja kun sytytät sen tuoksu leijailee huoneessa. Muista laittaa tuoksu vaikka talouspaperin palan kanssa. Mutta älä heitä paperia menemään vaan....



Vinkki 4 .... imuroi se! Saat kerralla koko kotiisi hyvän tuoksun siivouksen yhteydessä.

Vinkki 5 Siivoamisesta puheen ollen, voit tipauttaa tuoksuöljytipan myös pölyjen pyyhkimisveteen.

Muistathan maltti on valttia, kokeile aina ensin tipalla ja lähde siitä sitten eteenpäin. Tuoksuöljyä voit ostaa netistä monesta paikasta. Laita googleen hakusanaksi tuoksuöljy ja heti aukeaa monta vaihtoehtoista nettiputiikkia. Puhdas pyykki tuoksun hankin Saippuapajasta.

Raikkaita syksytuulia ja mukavaa viikonloppua pikku kylästä! 

Pörröpää vai siloiteltu kultakutri? Valitsen ponnarin.

Mietittekö koskaan kuka näitä blogeja kirjoittaa? Millaisia he ovat tai miksi he tätä tekevät? Itse tuon harvoin täällä itseäni esille kuvin, joskus pilkahdan jossain. Tuossa sivupalkissa nassu on esille ihan siksi, että halusin tuoda blogille kasvot. Minusta on ainakin mukavampi mennä muiden blogeihin kun näkee kuka siellä ruudun toisella puolella on! Eikö? 

Kuka minä sitten olen? Satu-Johanna: aamuihminen ja aamukahvin kittaaja. Rakastaa vaeltaa aamutakki päällä klo 17:00 jälkeen illalla. Jos tapaat minut aamulla näytän 90% joka aamu tuolta kuin alapuolen suuressa kuvassa. Ne loput 10% olen muistanut laittaa hiukset kiinni. ps. Inhoan päiväunia. Ne on hukkaan heitettyä aikaa!

Pikkukuvat ovat otteita omasta kuvavirrasta. Tykkään ettei elämässä saa olla arki liian vakavaa, välillä pitää saada hullutella ja olla hauska (ainakin omasta mielestä!). Tärkeissä asioissa taas pitää olla asiallinen ja tahdikas, Se on sitten pitkälle myös työminä joka tuollaisia puhuu.

Kesä, se on minusta ehdottomasti parasta aikaa. Bikinit onkin toinen asu aamutakin lisäksi joista pidän eniten. Kyllä vaan, niillä pärjäisi vaikka koko kesän. Talvella vaihdan bikinit villasukkiin ja käperryn kotiin, tykkään tosiaaan olla kotona. Siksi kodin sisustaminen onkin minulle harrastus. Haluan viihtyä siellä ja nauttia siitä mitä on ympärillä. Siitä tämäkin blogi on saanut alkunsa! Miksi en jakaisi iloa harrastukseeni myös muille? Ehkä joku toinen innostuu samoista asioista. Minusta on hauskaa ideoida ja kokeilla uutta. Toisinaan ideat syntyy asioiden johdattelemina, toisinaan taas tarpeesta ja joskus ihan vain huvikseen keksin jotain uutta ja erikoista.

No kukas se tämä kiharakutrinen nainen sitten on? Se on tuollainen siisti ja sievistelty versio minusta. Tässä versiossa viihtyisi päivittäin vaan eipä jaksa peilin edessä niin paljoa puleerata. Siksi ponnari-nuttura-ponnari-nuttura look toistuu usein niin arjessa kuin juhlassa. Ou yes I know, TYLSÄÄ! Tullaankin aiheeseen "tylsä minä". Pukeudun aina mustaan. Aina. Joku muu poikkeava väri on luultavasti jonkun sairauden aiheuttama hetkellinen värisokeus. Miksi? No en tosiaan tiedä. Se tuntuu kätevältä ja aina sopivalta.

Unohdin ehkä mainita sen josta kuulen ehkä eniten, se asia joka minusta jää yleensä mieleen. Puhun aika paljon, noh joo... paljon. Nopeastikin kuulemma. Siihenkin ilmeisemmin tottuu, niin ne väittää! Mutta hei kuulkaa, tälläinen minä olen!

Uskaltaako joku toinen bloggari kertoa pienen palan totuutta ruudun takaa? Ei tarviste mitään luurankoja räpsäyttää ruutuun, mut kuvat ois kivat! Uskallan jopa heittää haasteen nyt eräälle blogille jos hän lähtisi mukaan tähän iloitteluun. Syvältä blogi on ollut nimittäin alusta asti minun lemppareita ja muistankin Sannan pitäneen haasteista vaan pidätkö tästä? Haasta sinä mukaan sitten seuraava!

Ja jos olet bloggari ja luit tämän postauksen, HAASTAN SINUT mukaan kertomaan "Pienen palan ruudun takaa". Sana on vapaa ja saat itse päättää mitä kerrot! Haasta sinä sitten kenet haluat mukaan. Ja muistathan mainita minut, joka tämän liikkeelle laittoi.

Iloista viikonloppua toivottelee Satu-Johanna täältä kaakonkulmalta! 

Pyörivä tarjoilulautanen purkinkannesta

Astiapesukoneen tyhjennys, aina yhtä "plääh"-juttu, paitsi tänään kun se idea taas iski. Astiat meni kaappii kuin lentämällä, samalla kun puristin kädessä tiukasti punajuuripurkin kantta. Sen jälkeen tutkimaan kaappeja, missä olisi joutava iso tarjoilulautanen. Yksi lasinen löytyi. Ei mikään ykkösvaihtoehto, mutta duunattavissa oman näköiseksi. Aamutossuissa autotalliin. Olin niin innoissani, ettei kenkiä kerennyt ajatella. Maalipurkki ja hiukka väriä. Myhäilevin mielin sisälle odottelemaan maalin kuivumista kahvikupin äärelle. Jos et ole vielä aiemmin blogiani lukenut, et ehkä vielä tiennyt, että useat projektit lähtee liikkeelle juuri näin! Näen jotain ja sitten se on menoa...





Oletteko tutkanneet uusia säilykepurkin kansia, ainakin Felix:n kannet ovat uusiutuneet jo jokin aika sitten. Ne on hassuja, niissä on pyörivät reunat. Oli pakko käydä Felix:n sivuilla utsimassa miksi? Vastaus löytyi helposti : "Helppo avata -kansi koostuu kahdesta eri osasta: tuotteen ilmatiiviinä pitävästä osasta sekä irrallisesta avausrenkaasta, joka saattaa olla löysäntuntuinen, vaikka kansi olisikin tiukasti kiinni. Kantta kiertävän renkaan ansiosta kansi on helppo vääntää auki pienemmilläkin käsivoimilla ja ilman erillisiä työkaluja." Tälläisestä Helppo avata-kannesta se ajatus sitten lähtikin, voisiko tälläisestä toteuttaa pyörivän tarjoilulautasen? 

Lautasen ja kannen lisäksi tarvitset: spraymaalia, pikaliimaa ja huonekalutarroja tai vastaavaa paksua luistamatonta kumia. Lautasen maalasin vain alapuolelta, jotta elintarvikkeet voi laittaa edelleen lautaselle ja purkin kansi tarvitsee maalata vain kuvan puolelta.
1. Levitä liima kannen alapuolen reunoista.
2. Kiinnitä kansi pohjaan keskelle.
3. Kiinnitä tarrat/kumi pyörivään keskiosaan. Tämä on välttämätöntä jotta kannen keskiosa kestää paikallaan ja lautanen pyörii. Käännä tarjoilulautanen ympäri ja täytä herkuilla. Muista pestä hellästi käsin. Videon valmiista pyörivästä lautasesta näet tästä.