Huovasta timanttiset lasinaluset

Hassua mitä joskus tapahtuu. Kuulet tai näet jonkin asian ja silloin syntyy mielikuva. Otsikko "Diamonds are forever..." ei tule ajatuksissa kertaakaan sanomalla. Vaan joka kerta se tulee Bondin sävelmänä. Tuo yksi ja sama kohta pauhasi päässä alku viikolla, siitä keksinkin oivan idean pikkulahjaan. Lahja + huopa. Huopainen timantti. Ilmojen viilettyä kuuma juoma tarvitsee alusia. 

Yhdistin nuo kaksi toisilleen vierasta yhteen, vastakohdat täydentää eikö? Etsin kauniin timantin muodon ja tulostin sen. Piirsin kaavat kovalle huovalle ja otin ompelukoneen esille. Ompelin kuvion vapaasti kuvaa mukaillen suoralla tikillä. Minusta alusista tuli tyylikkäät. Ajattomat ja ehdottomasti trendikkäät. Tein myös tarpeeksi suuret, nyt nuo timantit voi olla esillä myös pöydällä. Kaksi jäi minulle kotiin ja kaksi menee glögin kanssa lahjaksi. Ilahtuisitko sinä näistä?





Camponibili - tee se itse

Muistatte syyskuun viimeisenä päivänä kun kyselin mitä haluaisitte nähdä diy puolella? Lista oli huima. Paljon oli toiveita ja ideoita design puolelta. Kaikki toiveet voit käydä kurkkaamassa tästä. Tämä toive oli kutkuttava ja tässä tulee siis ensimmäinen toteutus: 

                                                Hanna Mi:n toive: DIY COMBONIBILI 





Kommentoin silloin : Haastava, muttei mielestäni mahdoton! ja tosiaan näin se olikin.  Sain myös toteuttaa lempiaihettani kierrätyssisustamista. Ei uskoisi, että tämän hinnaksi muodostui 6€, sillä suurempi design versio maksaa 125 euroa. Säästöä siis 119€ aika huimaa!! 


Tarvikkeet joita käytin omaan biiliini, oli sellaiset joita oli minulle helposti saatavissa. Kaikki muut on kierrätettyä paitsi dc-fix ja ruuvit. 




Käytin runkona suurta paperihylsyä ja siihen kuuluvia puukiekkoja hyllyinä. Sellaista saattaa olla vaikea löytää, joten tilalla voi käyttää myös suurta muoviputkea ja puukiekkojen tilalla lastulevystä sahattuja hyllyjä. Vanhojen kansioiden kannet on leikkasin oviksi. Ensin mittasin ja piirsin oikean malliset aukot kylkeen. Poralla reikä aukon sisäpuolelle, jotta päästiin sahaamaan aukot auki pistosahalla. Sen jälkeen laitoin pohja-, hylly- ja kansilevyt paikoilleen, kiinnitin levyt ulkopuolelta kahdella ruuvilla. Mittasin ovien korkeuden "tiukaksi", niin että ne juuri ja juuri mahtuivat sisäpuolelle pystyyn. Päällystin niin rungon kuin ovet valkoisella dc-fixillä. Apuna aukkojen kohdalla on hyvä käyttää hiustenkuivainta näin fixin saa taipumaan reunoihin kuin taikaiskusta.

Pohdin pitkään millä keinolla saan ovet liukumaan. Kansionkannet on ohutta muovia ja mahtuivat vanhojen julistelistojen sisään. Liimasin julistelistat kaapin sisäpuolelle, aukon ylä- ja alapuolelle. Ovet sai liu'utettua paikalleen helposti. Nyt ovet toimivat kuten oikeassakin compossa. Ovien kodalla muutin ns. kahvaa, en pitänyt aukoista (kokeilin yhden oven verran, se oli virrrhe!) Muistatteko vielä puuboksin jonka tein? Siitä jääneet henkselin osat olivat hauskat ja päätin käyttää niitä. Se olikin oikein kiva valinta. Ne ovat keveät ja tuovat omaa ilmettä.

Mitä mieltä, tuliko tästä home designista hitti vai huti?

ps. Lisää valoisia kuvia "biilistä" viikonloppuna kun saan valmiiksi toisen toive postauksen!

Blogin vinkkejä Me Naiset lehdessä

Tipahtiko uusin Me naiset - lehti jo luukusta, jos ei tänään kannattaa uusin lehti noutaa kipin kapin lehtipisteltä. Lehdessä on siitää kuinka sisustaa ja pukeutua tyylikkäästi ja ajan mukaisesti pikkurahalla! Kaikki lehdessäkin olevat sisustustavarat ja paljon muita diy-juttuja löydät täältä blogista, klikkaamalla tästä







Ennen kuin kiiruhdat lehteä hakemaan, kannattaa kurkata Me Naiset lehden sivuilta minun 9 vinkkiä, miten sisustaa:

Pikku rahalla, mutta trendikkäästi! Klik!


Toinen puoli tässä jutussa painottuu pukeutumiseen, josta voitte lukea Sannan Kototeko - blogista. Jossa vanhat vaatteet saavat usein uuden upean ulkomuodon. Ihania ideoita muutenkin blogi pullollaan. Kannattaa tsekata! 

Uudista puuarkku valoilla

Rakkaus valoihin. Muistatte varmaan postauksen "Puuboksin kapina" ? Se sai uuden värin, pyörät alle ja vanhoista henkselaistä vetokahvat. Tänään se sai tunnelma valot. Kannessa oli suuri rakonen jota muutamat kerran pohdin. Erilaiset vaihtoehdot kävivät mielessä. Nyt pimeän aikaa tuli tietenkin ensimmäisenä valot. Patterikäyttöiset pikkuledit sattuivat rakoon kuin tehtynä, ne tarvitsi vain painaa rakoihin ja ihana illan tunnelma oli valmis. Otsikkonsa mukaan ihan loistava uudistus ja valmista minuutissa.



DIY "Aarikka"-valaisin

Aarikka on lähiaikoina minusta tehnyt huiman nuorennusleikkauksen. Valaisimet ovat kauniita ja ajattomia. Ihastuin heidän Valopallo-pöytävalaisimeen, joka on tehty Aarikan tapaan puuhelmistä. Hinta lappu kuitenkin sai säikähtämään, 198€ puuhelmistä oli minusta hiukan liikaa. Oli siis ryhdyttävä itse hommiin. Valaisin osa on vanhasta pöytävalaisimesta purettu ja puupallot ovat kiinni toisissaan puuvilla narulla. Minusta oma tekemäni on jopa kauniimpi kuin alkuperäinen, juurikin noista liitoskohdista joissa narut näkyvät. Mitä mieltä, voittaako kotidesign alkuperäisen?

Edit: Lisätty ohje: 30kpl puuhelmia ja puuvillanarua. Valaisimen halkaisja valmiina n. 14cm. Löysin oikotien ja linkitänkin teille valmiin kuvan helmipallon teosta, kas tässä olkaa hyvä: Helmipallo tutorial. Jos on kysyttävää kysykää ihmeessä! Itse kiersin vielä toisella langalla läpi kaikki helmet, jotta sain pallosta napakan. Tärkeintä onkin kiristys. Helmet eivät saa jäädä löysälle! Lampun kanta on vain painettu valaisimeen kiinni. Huomioi palloa tehdessä myös se, että poltin mahtii sisälle!



Mersun keulamerkille pipo

Seuraa perjantai illan kevennys ja osoitus, ettei kaikkea tarvitse ottaa niin vakavasti!

Jos isä omaa hyvän huumorintajun ja tykkää tyttärensä käsityöharrastuksesta, voi vallan hyvn hiukan huvitella ja neuloa Mersulle oman pipon ja huivin! 

Tässä vielä neuleohjekkin pipoon, joka on itse tehty, muistathan siis mainita lähteen jos jaat ohjetta! 

Mersulle pipo (puikot 3, langan merkkiä en tiedä... tosi osut ja neuloin kaksin kertaisella langalla!)
Luo 40 silmukkaa. Neulo 8 krs 1o-1n joustinneuletta. Jatka aina oikein 8krs, sen jälkeen kavenna joka kierroksella 1. ja 3. puikon alussa, sekä 2. ja 4. puikon lopussa. Kavenna niin kauan, että jäljellä on 4 silmukkaa, katkaise lanka ja vesä silmukoiden läpi. Tee tupsu ja kiinnitä se. Käännä joustin neule päälle, kuten kuvassa. 

Kaulahuivi on neulottu 15 silmukalla, aina oikein neuleella.

Vyölenkit naulakoksi

Sisustamisella ei oikeasti ole rajoja. On tapoja saada hulluimmatkin jutut toimimaan. Nahka toimii yleensä aina. Olisiko kukaan näitä vyölenkkejä käyttänyt marssiessaan aavistanut, ette jonain päivänä ne päätyisivät Tsekkiarmeijasta meidän eteisen seinälle? Tuskin.

Naulakko koostuu vanhasta tauluhyllystä, palasta liitutaulu kontaktia ja noista vyönlenkeistä jotka ovat liimattu kiinni hyllyn alle. Avaimista löytyy ns. pieni palohaka, jolla ne saadaan roikkumaan naulakkoon. Käytetyt vyölenkit bongasin aiemmin löytämästäni Supernovan verkkokaupasta. Joka on pullollaan nahkaisia aarteita. Edellinen juttu armeijan käytössä olleesta vyöstä löytyy muuten täältä.




Kankaasta taulu


Linkkejä kuvan ideoihin: Peuransarvet, puuboksi, trikootyynyt ja jatkojohto.
PS.  Kuvassa ei ole virhettä, oikeissa olohuoneissa oikeasti on myös kaukosäätimiä :D

Tarvitsin olohuoneen seinälle suuren taulun. Sopivan kokoista ja väristä vain oli vaikea löytää. Majapuulta löytyi kuitenkin ihana Ornamentti-kangas valkopohjaisena, käy kurkkaamassa miten raikas väri oikasti on. Harmiksi minun kuvissa väri vääristyy... Mies nikkaroi taululle kehykset ja pingotin kankaan tauluun nitomalla. Mukavan helppoa sisustamista. Kokeile ihmeessä! 

... kurkistus mini remonttiin!

Helppoa raikastusta ja uutta ilmettä saa maalaamalla pinnat uudestaan, jopa ihan samalla sävyllä. Miksi kukaan harrastaa näin hullua homma? 

Noh, naulakon siirto seinältä toiselle jätti jälkensä ja samalla päätin kokeilla levyseinän rakojen täyttöä. Ai, että minä vihaan niitä Gran Canyon kokoisia railoja seinässä. (Ehkä pikkuisen liioiteltua, sellaiseksi ne muuttuu kun niitä tuijottaa!!) Vuonna -79 tuo on ollut aika normaali rakennuskäytäntö. Vaihtoehto on levyttää seinät uudelleen. Monesti kuitenkaan nuo täytöt eivät kestä ja halkeilevat. Sain vinkin One fill-tasoitteesta, joka on osoittautunut hyväksi tuohon hommaan.  Aika näyttää mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään? Cascon sivuilla lukee: 


"Superkevyt valmis täyttötasoite sisälle ja ulos, täyttää isotkin reiät (aina 5 cm asti) kerralla. Helppolevitteinen, ei kutistu. Lähes rajaton täyttöpaksuus yhdellä täyttökerralla. Voi ruuvata ja naulata. Helppo hioa. Päällemaalattavissa."

Eteisen seinään ja oveen valitsin valkoisen Tikkurilan Remonttiässän, koska se on täysin pestävä. Valkoinen on ehdoton valinta sillä tuo käytävä on täysin ikkunaton ja kaipaa valoa. Seinät maalasin ihan perustelalla ja oveen käytin "hienompaa" viimeistely telaa. Hyvät tuli molemmista! 

Sitten tapahtuu se mikä yleensä. Mopo karkaa käsistä. Yksi kohta on maalattu ja seuraava näyttää kamalalta. Ja sitten seuraava ja seuraava... loppujen lopuksi huomaat lumipalloilmiön alkaneen ja katselet jo keittiöön päin. Pyyhällät tukkaputkella rautakaupoissa ja päädyt uudistamaan keittiöntasot. Onneksi niitä ei ole kuin 1,5 metriä ja pääsen edullisesti tuosta hommasta. 

Iloitessani noista muutamasta ihanasta raikastuksesta tuijotan jo silmät kiiluen olohuoneen seinään. Sen vuoro on vielä tällä viikolla. Varokaa Gran Canyonit, tämä likka voittaa teidät! UGH!

ps. Kiva jos äänestät
The little village -blogia
Blogit ovat aakkosjärjestyksessä, löydät minut alhaalta.

Nahkavyö sisustuksessa

Toisinaan suuntaan netin ihme maailmaan etsimään ideoita ja materiaaleja. Toisin kuin joku voisi kuvitella ei ne aina läheskään Pinterest vaan käytän todella paljon googlen kuvahakua. Eräällä reissulla päädyin suoraan kauppaan, joka myy armeijan ylijäämä tavaraa. En edes muista kuinka kauan minulla meni tuolla. Ideoita sinkoili ja ajatus laukkasi. 

Viime perjantaina kotiin saapui koliseva laatikko joka oli yllätyksiä pullollaan. En tiedä kumpi kiljui kovempaan riemusta poika vai äiti! Pieni mies on kovasti mieltynyt metsästykseen ja näki laatikossa kaiken liittyvän metsälle. Minä puolestaan näin kaiken sisustajan silmin. 

Olette varmasti huomanneet, kuinka kaipaan valoa syksyyn. Tämänkin kertainen idea liittyy siihen. Minulla on muutama vanha Riihimäen lasipurkki. Suurempi on 5 litran IHANNE. Se on seilannut ulkona ja sisällä. Nyt se saa taas olla paraatipaikalla olohuoneessa "Tarinoita meidän kodista"-valaisimen vieressä. Pienellä yksinkertaisella idealla, purkilla on jälleen ihan uusi ilme. Laitoin sen ympärille vanhan vyön  ja kahvipapuja pohjalle. Kaunis se on, ehkä hiukan maskuliinenkin, mutta I love it! 

Vinkkinä! Kahvin pavut antaa ihanan tuoksun kynttilän palaessa...




Korosta sitä, mitä et voi piilottaa.

Kuka inhoaa jatko-, lataus- ja johtoja ylipäätän huutaa HEP! Ne ovat välttämätön paha, mutta rumia. Päätin tarttua härkää sarvista ja käyttää teemaa: Korosta sitä, mitä et voi piilottaa.

Meillä roikkuu aina joku johto sohvanreunalla. Usein johdot ovat auttamottoman lyhyitä ja laitteiden latautuessa ei niiden käyttö ole kamalan ergonomista. Johtojohto pöydän reunalla ei ole mikään olohuoneen kaunistus, joten miksi ei tehdä sisustuksellisia jatkojohtoja.

Hankin tuikitavallisen jatkojohdon jonka keskusta on näyttävästi musta. Kaivoin mehupurkin lehtikorista. Aluksi mietin betonia, mutta päädyinkin kipsiin, sillä halusin sileän pinnan. Kipsi on nopeampi ja vaivattomampi vaihtoehto, se on valmis 20 minuutin kuluttua. Lopullinen kuivaminen toki kestää muutamia päiviä. En ruvennut suinpäin valuhommiin, vaan kyselin myös sähköasiasta hiukan. Tärkein huomio oli ettei valuvaiheessa johtoon pääse vesi sisään. Eli johdon tulee olla "prässätty" kiinni. Varmistuksen "varmistukseksi" laitoin ympärille vielä sähköteipin.




Jättipussi rullaverhoista

Muistatteko taannoin ensimmäisen "pestävä paperipussi" kokeilun? Miksi ihmeessä tein pussin niin monimutkaisesti... ajattelin asiaa selkeästi liian pitkälle! Tarvitsin pojan legovuorelle säilytyspaikan, vihaan niitä miljoonia muovilaatikoita. Hain varastosta rullaverhon ja nahkatakin palan. Leikkasin 120cm leveästä verhosta 105cm palan. Taitoin kankaan leveyssuunnassa oikeat puolet vastakkain ja ompelin sauman. Siirsin sauman ns. taakse keskelle ja surautin pohjan kiinni ja viimeisenä ompelin kulmat ja leikkasin ylimääräiset pois. Hauskin vaihe on kääntää pussi ja alkaa ruttaamaan, tällä kertaa ei tarvitse tehdä asiaa siististä. Leikkasin nahkapalasta vielä kehikon johon tein koristetikkauksen ja liimasin kiinni pussiin. Teksti vielä ja valmista teki. Pussi on todella vahva, kestää nostamista ja tosiaan sen voi oikeasti pestä käsin. Tein toisen pienemmän vielä loppu verhosta ja pujautin sinne pojan lempikirjat. Myöhemmin tällä viikolla lisää juttua lasten huoneesta, pysythän mukana?


Kuuvalo pihalle

Olin niin innoissani etten millään malttanut olla painamatta julkaise nappia jo toisen kerran tänään. Oletteko te jo törmänneet tähän ilmeisemmin jenkkilästä tulleeseen "moonlight" lamppu ilmiöön? Niitä tuntuu vilahtavan tuon tuosta ainakin minun silmiin. Ne näyttävät hyvältä kieltämättä ulkona pimeässä. Nyt kun meillä on tämä pimeääkin pimeämpi hetki menossa, tuntuu tarvitsevan kaiken valon minkä irti saa. Vielä on  minusta kuitenkin liian aikaista lähteä ulos ledvalovyyhdin kanssa, eikö? Minusta nämä kuuvalot sopivat hienosti yksin tai yhdessä puutarhaan, ennen kuin pääsee laittamaan muuta valoa. Lisäksi samat valot voi olla kuussa kuin puussa! Kas näin se käy: Tarvitse ulkovalosarjan ja suuren (tai erikokoisia) vanhan valaisin kuvun. Oma kupuni on kai jokin vanha teollinen ulkovalon kupu, sillä se on n. 30cm ainakin halkaisijaltaan ja kantaosa oli varsin kummallinen hökötys. Laita valot kuvun sisään ja vie puutarhaan. Valmista minuutissa! 






Trikoo sisustuksessa

Aika harvoin näkee sisustamisessa käytettävän trikookankaita. Syy on varmasti siinä, että ne venyvät. Trikoo on kuitenkin ihanan pehmeää ja lämmintä materiaalia. Keltaisen kauden jyllätessä edelleen, ihastuin Tyyne-Esterin omasta tuotannosta löytyvään sitruunaiseen Ruutuvihko-trikooseen. Surauttelin siitä aamun iloksi kaksi sohvatyynyä raikastamaan harmaata sohvaa. Trikoo kankaasta saa napakamman silittämällä siihen tukikankaan. Näin tyynyt eivät pääse venymään. Näissä tyynyissä piilee myös se hauskuus, että mainostauolla voi ottaa erän ristinollaa karkkipäivän karkeilla! 

Hauskaa lauantai iltaa...

Kuvassa: DIY PEURANSARVET





Peuransarvista kynttelikkö

Tarkka katseisimmat huomasivatkin jo kuvissa peuransarviin tehdyn kynttelikön. Muistatte varmasti vielä postauksen peuransarvista olohuoneen seinällä, johon olin kiinnittänyt Work valaisimen. En tietenkään heittänyt toista puolta pois, vaan tein meille kotiin siitä kynttelikön. Porasin sarveen yhteensä neljä reikää ja ostin askartelukaupasta kruunukynttiläpesät. Ruuvasin ne kiinni sarveen. Haasteen tässä tuo se, että halusin sarven pystyyn ja näin ollen kupit täytyi kiilata pienillä kumipaloilla vaakaan. Tuin vielä sarven Arabian sähkönuppia vasten, kynttilöitä polttaessa on parempi pelata varman päälle. Tukijalan teko kuparilangasta kävi myös mielessä, jos tielleni sattuu moista kokeilen kyllä. Kaunis kynttelikkö toimii ympäri vuode ja joulun aikaan siihen voi laittaa myös adventtikynttilät.